Sarjan synty ja tavoitteet
Babylon 5, eräs televisiohistorian vallankumouksellisimmista sarjoista, kiteytyy yhteen mieheen. J. Michael Straczynski, tai JMS, oli jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessään ideaa sekä kunnollisesta television tieteissarjasta että pitkästä tieteissaagasta. Eräänä päivänä vuonna 1986 suihkussa ollessaan JMS näki yhtäkkiä koko tarinan mielessään hänen päässään pyörineiden ideoiden törmätessä yhteen. Jo vuoden 1987 alkupuoliskolla hän kirjoitti tarinan viisivuotisen juonen hahmotelman ja sarjan käsikirjoittajan "raamatun". Huomattavaa on, että edes Star Trek: The Next Generation ei ollut vielä alkanut – sen ensimmäinen jakso eli pilottijakso esitettiin myöhemmin samana vuonna.
JMS tarjosi tarinaansa useille suurille televisioyhtiöille – menestyksettä. Star Trek -sarjoja lukuunottamatta ei yksikään amerikkalainen tieteissarja ollut menestynyt yli 20 vuoteen. Ne harvat yritelmät olivat järjestelmällisesti olleet kalliita floppeja ja kokeneet ennenaikaisen lopun. Lisäksi pitkän tarinan pelättiin olevan liian pitkäjänteinen ja karkottavan katsojat. Yksi yhtiöistä oli Star Trekkiä tuottava Paramount, jolle tarinaa tarjottiin kesällä 1989, mutta heidän mielestään "avaruusasemalle sijoittuva sarja on liian tylsä", ja kaiken lisäksi heillä oli jo yksi menestyvä tieteissarja.
Everyone told us it couldn't be done, that we were too ambitious, that the effects would bankrupt any studio, that no one would be interested in a five-year saga with a definite beginning, middle and end.
– JMS, 1995
Lopulta sarjalle löytyi koti Warner Brothersin ja useiden televisioyhtiöiden muodostaman PTEN (Prime Time Entertainment Network) Consortiumin yhteistyöstä. Vuoden 1991 lopussa julkistettiin virallisesti TV-sarja Babylon 5, ja sarjan esituotannon alkaessa seuraavana vuonna Paramount julkisti aikailematta oman kilpailevan avaruusasemasarjansa, Star Trek: Deep Space Ninen. Lopulta 90-minuuttinen pilottielokuva esitettiin helmikuussa 1993, kuukausi Deep Space Ninen pilotin jälkeen.
Seurasi kuitenkin lähes vuoden tauko ennen kuin itse sarja pääsi alkamaan. Välissä tapahtui muutamia muutoksia, kuten uusi studio ja uudet lavasteet, mutta merkittävimpänä muutoksena osa päähenkilöistä vaihdettiin, kuitenkin jossain määrin suunnitellun tarinan puitteissa. Sarjan ensimmäisen tuotantokauden esittäminen aloitettiin tammikuussa 1994, ja menestystarina alkoi.
When we first went on the air, the critics and the pundits gave us four weeks, if they were being generous, and they were rarely that.
– JMS, 1997
Koska Deep Space Nine aloitti sarjan suoraan pilotin jälkeen ja oli jo ehtinyt ensimmäisen kauden loppuun Babylon 5:n alkaessa, jäi monelle virheellinen kuva Babylon 5:stä Deep Space Nine -kopiona. Ennen sarjojen alkua sekä niiden alkuaikoina JMS oli jonkin verran katkera Paramountia kohtaan. Deep Space Ninessa esiintyi elementtejä, jotka muistuttivat huomattavasti Babylon 5:n hahmotelmaa, jonka Paramount oli saanut JMS:n tarjotessa heille tarinaansa. Itse sarjojen tuotantoväet olivat kuitenkin aina olleet erittäin hyvissä väleissä, ja lähinnä onkin epäilty, että Paramountin ylemmät portaat ovat ohjanneet kehitystä jossain määrin Babylon 5:n hahmotelman mukaan.
Babylon 5 oli alusta alkaen ollut romaaninomaisesti kirjoitettu tarina, jolla on selkeä alku ja loppu. Sarjan loputtua viiden kauden jälkeen ei suoraa jatkoa ole eikä tule. Samaan universumiin sijoittuva mutta eri tarinan kertova spin-off Crusade ehti olla tuotannossa ennen yllättävää lopettamistaan 13 jakson verran, eli noin puoli tuotantokautta suunnitellusta viidestä. Sarjasta on myös tehty useita kirjoja ja sarjakuvia, joissa valotetaan asioita joiden käsittely itse TV-sarjassa olisi ollut mahdotonta. Mutta itse Babylon 5 -tarina päättyi marraskuussa 1998 Yhdysvalloissa esitettyyn sarjan ehdottomasti viimeiseen jaksoon, Sleeping in Light.
When it airs the burden is off at last. Then it no longer belongs to me. It belongs to you. As should be. And, in the end, I think you'll be pleased.
– JMS, 1997
Babylon 5:n vaikutus oli nähtävissä jo ennen kuin sarja oli loppunut. Ennen Babylon 5:ttä ei Amerikassa ollut uskallettu tehdä minisarjoja pitempiä selkeitä jatkuvia tarinoita, kun taas Babylon 5:n parin kauden esityksen jälkeen oli useita uusia sarjoja mainostettu nimenomaan jatkuvajuonisina. Babylon 5 oli myös The X-Filesin (Salaiset kansiot) kanssa tuomassa TV-scifiä uuteen nousuun, ja uusia yrittäjiä on uskaltanut markkinoille enemmän kuin vuosiin. Useimmat ovat tosin olleet kovaonnisia ja kokeneet ennenaikaisen lopetuksen, mutta muutama sarja on jo selvinnyt pitempään kuin yksikään ei-Trek 70- tai 80-luvulla.
Sarjan ominaispiirteet
Babylon 5:n ainutlaatuisin ominaisuus on alusta alkaen ollut suunnitelmallisuus. Kyseessä on viisivuotinen yhtenäinen tarina, joka oli valmiiksi hahmoteltuna ennen kuin ensimmäistäkään jaksoa oli kuvattu. Tämä mahdollistaa ennennäkemättömän sulavan, jaksosta jaksoon jatkuvan tarinan. Ensimmäisen kauden tarkoituksena on lähinnä esitellä tilanne ja eri osapuolet, sekä hiljalleen avata ison tarinan päätä. Toisella kaudella koko hoito potkaistaankin käyntiin aivan uudella teholla, ja loppumatka onkin vuoristorata, jollaista ei televisiosarjoissa ennen ole nähty.
Babylon 5 oli alusta asti JMS:n tavoitteen mukaisesti pienen budjetin sarja. Jaksokohtainen budjetti oli jopa alle puolet verrattuna esimerkiksi Star Trek -sarjoihin. Tästä huolimatta efektejä ja eri lavasteita oli huomattavasti enemmän. Pikainen laskutoimitus kertoo, että täydellinen Babylon 5 -saaga (110 jaksoa ja neljä TV-elokuvaa, noin 85 tuntia) maksoi pyöreästi noin sata miljoonaa dollaria. Kahden tunnin mittainen ison budjetin Hollywood-elokuva maksaa yksinään saman verran.
Pilottielokuvaa lukuun ottamatta koko sarja ja kaikki TV-elokuvat kuvattiin kuvasuhteella 16:9, mikä 1990-luvun alussa oli vielä harvinaista. Alkuperäisiä TV-esityksiä varten kuvaa rajattiin perinteiseen 4:3 -formaattiin, mutta esimerkiksi DVD-julkaisuihin on käytetty JMS:n visioimaa laajakuvaversiota.
Babylon 5 oli ensimmäinen televisiosarja, jonka erikoisefektit oli täysin tietokoneistettu. Kaikki avaruuskohtaukset, jotkin lavasteet ja jopa tietyt alien-lajit ovat pienoismallien sijasta toteutettu CGI:tä (tietokonegrafiikkaa) käyttäen. Myös leikkaus on alusta asti tehty puhtaasti tietokoneilla, Macintosh-pohjaisilla laitteilla, jolloin alkuperäisiin filmeihin ei digitoinnin jälkeen tarvitse koskea.
Ohessa vielä lyhyt listaus sarjan tavoitteista:
- Jatkuvuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Henkilö, joka katsoo kaikki jaksot tajuaa monia asioita paljon paremmin kuin satunnainen katsoja. Lisäksi jaksoja voi katsella uudelleen jälkeenpäin ja ihmetellä, kuinka ei ollut huomannut monia selviä vinkkejä tulevaisuuteen.
- Pakottaa ajattelemaan. Babylon 5 käsittelee usein vaikeitakin ongelmia. Se ei kuitenkaan tarjoa ongelmiin ainoaa ja ehdottoman oikeaa poliittisesti korrektia vastausta. Jaksot eivät pääty moraalisaarnoihin siitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Ei ole mustaa ja valkoista, vaan harmaan eri sävyjä. Katsojan on itse päätettävä, kuka on oikeassa ja kenen mielipidettä kannattaa.
- Liike ja muutos. Babylon 5:n maailma ei ole muuttumaton. Jaksojen lopussa ei paineta suurta punaista resettinappulaa, joka saa hahmot unohtamaan kaikki tapahtuneet asiat ennen seuraavan viikon seikkailua. Pahat teot palaavat aina kummittelemaan, ja joskus hyvätkin. Ja vuosien varrella jopa päähenkilöiden luonteet ja toimintatavat muuttuvat. Puhumattakaan itse Babylon 5:n asemasta.
- Alku ja loppu. JMS on sanonut, että hänellä on ollut viimeisen jakson viimeinen kohtaus tiedossa jo ennen kuin ensimmäisenkään jakson ensimmäistä kohtausta on kuvattu. Ja tämä todellakin näkyy sarjassa. Koskaan ennen ei Scifi-sarja - eikä oikeastaan mikään monivuotinen TV-sarja - ole pysynyt yhtä hyvin kasassa ilman sisäisiä ristiriitaisuuksia.
- Scifi-asetelmistaan huolimatta Babylon 5 ei kerro välkkyvistä valoista ja ihmetekniikasta, vaan ihmisistä, heidän teoistaan ja tekojensa seurauksista. Sen paremmin hyvät kuin pahatkaan teot eivät koskaan jää ilman seurauksia. Tosin seurauksetkaan eivät ole aina sitä, mitä odottaisi.
- Erikoisefektit. Babylon 5 on ensimmäinen TV-sarja, jossa avaruusefektit on tehty oikein: tietokoneella 3d-renderöidyt alukset lentävät lopultakin kuten kolmiulotteisessa avaruudessa kuuluukin, eivätkä taistelut näytä avaruuteen siirretyiltä lentokonetaisteluilta.
- Ihmissuhteet. Myöskin ihmissuhteet ovat sarjassa dynaamisia ja muuttuvia.
- Tummuus. Babylon 5 ei ole pumpattu täyteen tekopirteyttä. Joskus asiat ja päähenkilöidemme näppäryys saa asiat päättymään hyvin, kun taas joskus käy todella huonosti. Joskus taas asiat jätetään kokonaan auki.
- Ei turvaa. Päähenkilöille voi käydä huonosti. Jopa henki voi lähteä. Jos siis lempisankari joutuu elämää suurempaan pulaan, ei riitä, että kysyy itseltään, miten tämä ongelmastaan selviää. Pitää kysyä myös, selviääkö tämä lainkaan.
- Musiikki. Christopher Franke, joka tunnetaan parhaiten Tangerine Dreamin perustajajäsenenä, on yhdessä Berliinin filharmoonikoiden kanssa tehnyt sarjaan pilottia lukuun ottamatta kaiken musiikin. Tämä saa myös musiikin toimimaan hyvin sulavana, yhdenmukaisena mutta silti aina muuttuvana jaksosta toiseen. Kuten muukin sarja, tätä musiikkia ei oikein voi verrata mihinkään jo olemassa olevaan sarjaan.
- Yhtenäisyys. Tämä pitää mainita vielä kerran. 2. tuotantokauden lopulla JMS totesi, ettei voi enää antaa jaksoja muille käsikirjoitettaviksi, koska käsikirjoitukset on kerta kaikkiaan liian vaikea sovittaa saumattomasti yhä nopeutuvaan tarinaan. Niinpä JMS on käsikirjoittanut suurimman osan kolmesta viimeisesta kaudesta. Tämä ylittää reilusti edellisen Terry Nationin Blake's 7:n 13:n jakson ennätyksen.
JMS
Tätä miestä saamme kiittää Babylon 5:stä. Idea ja tarina ovat hänen käsialaansa, hahmoteltuna jo 1987. Hän ei halunnut tuottaa, mutta on johtava tuottaja, jotta tuotantoporras ei vesittäisi hänen visiotaan. 110 jaksosta ja neljästä TV-elokuvasta vain 18 jaksoa ei ole hänen kirjoittamaansa. Hän teki maailmanennätyksen kirjoitettuaan yksin 60 peräkkäistä tuotettua jaksoa, mukaan lukien kolmannen ja neljännen tuotantokauden kokonaisuudessaan.
Hän valitsi näyttelijät ja ohjaajat, joille hän selitti visionsa. Hän työskenteli tehosteryhmän kanssa hyväksyen heidän aikaansaannoksensa. Hänen hyväksyttävänään kiersivät myös lavasteet, puvut ja maskeeraukset. Hän jopa itse auttoi veistämään Delennin maskit pilottielokuvaan, kun pelkkä kuvailu ei riittänyt. Hän ohjasi Koshin äänen äänitykset. Hän kertoi säveltäjälle, Christopher Frankelle, minkälaista musiikkia tarvittiin. Hän sanoitti itse kaksi kappaletta jaksoon Walkabout. Hän ohjasi lopullista leikkausta ja äänimiksausta.
Hän antaa haastatteluja, viettää päivittäin pari tuntia tietoverkoissa vastaillen fanien kysymyksiin ja osallistuu fani-conventioneihin. Hän valvoo oheistuotteiden laatua ja Fan Clubia. Ja viimeisenä silauksena, hän itse ohjasi koko sarjan finaalin, Babylon 5:n viimeisen jakson, Sleeping in Lightin. Hänellä ei ollut Babylon 5:n ulkopuolista elämää kuuteen vuoteen sarjan ollessa tuotannossa. Hänen vaimonsa on kirjoittanut yhden jakson sekä yhden B5-pokkarin.
Ennen Babylon 5:ttä JMS:n kyvyt käsikirjoittajana ja tuottajana kävivät parrasvaloissa Murhasta tuli totta (Murder, She Wrote) -televisiosarjan myötä vuonna 1991, jolloin hän yksistään nosti sarjan suosion takaisin kärkikymmenikköön uudistamalla sen perinpohjaisesti.
Muita tekijöitä
Douglas Netter, John Copeland ja George Johnsen olivat muita tuottajia. JMS:n hoitaessa lähinnä luovan työn tämä kolmikko keskittyi enemmän käytännön asioihin, kuten rahoitukseen ja bisnes-puoleen. Kolmella ensimmäisellä kaudella tehosteet teki Foundation Imaging, ryhmän johdossa efektiguru Ron Thornton. Pilottielokuva voitti Emmyn erikoistehosteistaan. Neljänneltä kaudella tehosteita alkoi tuottaa Netter Digital Entertainment Inc. (NDEI), johdossaan George Johnsen.
John Iacovelli vastasi lavasteista ja muusta visuaalisesta suunnittelusta, ja teatteritaustaansa hyödyntäen hän sai aikaiseksi näyttävät lavasteet pieneen tilaan ja huokeasti. Maskeerauksista vastasi Optic Nerve Studios (mm. Buffy, the Vampire Slayer) John Vulichin ja Everett Burrellin johdolla. Ensimmäisen kauden jakso The Parliament of Dreams voitti Emmyn maskeerauksista, ja neljännen kauden jakso The Summoning oli ehdolla.
Säveltäjä Christopher Franke on entinen Tangerine Dreamin jäsen, joka pilottia lukuun ottamatta vastasi kaikesta sarjan musiikista sekä Koshin natiiviäänestä. Hänen säveltämänsä musiikki ja sen käyttö poikkeavat usein totutuista TV-sarjojen äänimaailmoista.
Palkinnot
Arvostetuimmat Babylon 5:n voittamista palkinnoista ovat sen kahtena vuonna peräkkäin (1995, 1996) voittamat Hugot – scifi-maailman Oscarit – sarjassa "Best Dramatic Presentation". Aiemmin televisiosarjoista ovat Hugoja voittaneet vain 60-luvulla The Twilight Zone, joka voitti kolmasti, sekä alkuperäinen Star Trek ja Star Trek: The Next Generation, jotka kummatkin voittivat kahdesti. Hugot jaetaan perinteisesti joka syksy maailman suurimmassa scifi-conventionissa Worldconissa.
Taustatarina
2000-luvun lopulla perustettiin Maan allianssi (Earth Alliance, EA) edesauttamaan siirtokunnan rakentamista Marsiin. 2100-luvun alussa todettiin telepaattien olemassaolo, aloitettiin kirjanpito telepaattisista kyvyistä sekä perustettiin laitos valvomaan telepaatteja. Allianssi julistettiin muodollisesti maapallon hallitusmuodoksi, ja myöhemmin EA:n päämaja ja hallinto sijoitettiin Geneveen.
2100-luvun puolimatkassa centauri-laji osui aurinkokuntaan. Ihmiset eivät vielä olleet kehittäneet käytännöllistä tähtienvälistä matkustustapaa, ja centaurit avasivat ihmisten tien tähtiin aluksi tarjoamalla nopeaan matkustukseen käytettäviä hyppyportteja ihmisten käyttöön, myöhemmin opettamalla sellaisten rakentamisen. Ihmiskunta alkoi nopeasti levittymään tähtiin. Pian ensikontaktin jälkeen perustettiin Psi Corps, johon kaikkien telepaattien oli kuuluttava.
2230-luvulla ihmiset sekaantuivat ensimmäistä kertaa tähtienväliseen konfliktiin auttamalla Neutraalien maailmojen liittoumaa kukistamaan dilgarien invaasion. Vuonna 2245 ihmiset kohtasivat ensimmäistä kertaa minbari-lajin, mutta ensikohtaaminen päättyi katastrofaalisesti minbarien uskonnollisen johtajan kuolemaan. Minbarien julistamassa sodassa ihmisillä ei ollut juurikaan mahdollisuuksia teknologisesti ylivoimaista vihollista vastaan, ja kahdessa vuodessa minbarit ajoivat ihmiset aivan viimeiseen puolustuslinjaan maapallolle asti. Minbarien murskavoitto näytti jo varmalta, mutta aivan yhtäkkiä he antautuivat, kertomatta syytä.
Babylon-projekti
2250-luvulle siirryttäessä ihmiset alkoivat tuhoisien sotien jälkeen muotoilla suunnitelmaa Babylon-avaruusasemasta neutraalina kohtaamis- ja neuvottelupaikkana, muiden lajien kannattaessa suunnitelmaa. Kuitenkin Babylon -asema joutui aikaisessa rakennusvaiheessa sabotaasin kohteeksi tuhoutuen. Babylon 2 ja Babylon 3 kokivat saman kohtalon. Lopulta vuonna 2254 valmistui Babylon 4, mutta se katosi jäljettömiin heti aktivoinnin jälkeen. Ihmiset olivat jo valmiit luopumaan hankkeesta, mutta minbarit olivat edelleen kiinnostuneita.
Puolueettomalle alueelle rakennettu, kahdeksan kilometria pitkä Babylon 5 -avaruusasema valmistui alkuvuodesta 2256. Hyppyportin vieressä se toimii kaupan ja liikenteen solmukohtana sekä neutraalina kohtaamispaikkana arviolta neljännesmiljoonalle ihmiselle ja muukalaiselle. Koska Maa on aseman suurin rahoittaja, koostuu aseman sotilaallinen henkilökuntakin ihmisistä. Ihmisten vetämänä projektina aseman johdossa on Allianssin henkilöstöä, mutta Babylon 5:n neuvostossa merkittävämmillä lajeilla (ihmiset, centaurit, narnit, minbarit ja vorlonit) sekä myöhemmin mukaan tulleella pienempien lajien neutraalilla liittoumalla on kullakin yksi ääni.
Tarinamme alkaa vuonna 2257, kun juuri kohdattujen vorlonien suurlähettiläs on tulossa asemalle. Pilottielokuva kertoo tästä tapahtumasta. Varsinainen sarja alkaa vuodesta 2258.
Ihmiskunnan kolmannen ajan aamunkoitto
Kolmensadan vuoden aikana tekniikka on kehittynyt huimasti, mutta ihmiset sitäkin vähemmän. Tavallisen ihmisen asema ei yltiökapitalistiseksi valuneessa yhteiskuntajärjestyksessä ole kummoinen, ellei ole rahaa. Rahan merkitys on korostunut, koska kaikenlainen sosiaaliturva tuntuu olevan vierasta. Esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat menneet Babylon 5:lle paremman elämän toivossa mutta ovat syystä tai toisesta menettäneet omaisuutensa, eivät edes voi palata Maahan, vaan joutuvat elämään kaikkein alimpana luokkana, notkujina (lurkers).
Pääsivilisaatiot
Babylon 5:n maailmassa on viisi suurta Babylon 5:n neuvoston muodostavaa sotilaallista mahtia, ja useita pienempiä sivilisaatioita, joilla on neuvostossa puhe- muttei äänioikeutta. Pääsivilisaatiot ovat nuorimmasta vanhimpaan seuraavat:
- Narnit ovat ulkonäöltään liskomaisia olioita, joita neuvostossa edustaa suurlähettiläs G'Kar (Andreas Katsulas). Narnit ovat joutuneet käymään kovan kansainvälisyyskasvatuksen: satakunta vuotta sitten toinen päälajeista, centaurit, hyökkäsivät Narnille, jolla siihen aikaan vallitsi tekniikaltaan alkeellinen maatalouskulttuuri. Narneilta meni 50 vuotta oppia valloittajien tekniikka ja tavat ennen kuin saivat ajettua nämä tiehensä. Tähän mennessä centaurit olivat kuitenkin ehtineet ryöstää ja saastuttaa planeetan lähestulkoon asuinkelvottomaksi. Narnit ovat vakaasti päättäneet olla antamatta moisen koskaan tapahtua enää, mikä näkyy selvästi G'Karin agressiivisessa olemuksessa.
- Ihmiset saivat ensimmäisen kosketuksensa toiseen kultturiin satakunta vuotta sitten, ja niin ikään kohtaamalla centaurit. Ilmeisesti Maan sotavoiman katsottiin olleen liian suuri, koska centaurit tyytyivät vain luomaan itselleen edulliset kauppasuhteet Maan kanssa. He toivat ihmisille ensimmäiset hyppyportit, jotka mahdollistavat valoa nopeamman matkustamisen. Maata neuvostossa edustaa komentaja Jeffrey Sinclair (Michael O'Hare).
- Centaurit ovat matkanneet tähtien välillä ainakin satoja vuosia. Muutamia kymmeniä vuosia sitten alkanut imperiumin murentuminen harmittaa viinaan ja naisiin menevää centaurien puhemiestä, suurlähettiläs Londo Mollaria (Peter Jurasik), paljon enemmän kuin heti sarjan alussa edes uskoisi. Londo toivoo saavansa joskus palautettua Centaurin tasavallan entiseen loistoonsa.
- Syvästi uskonnolliset minbaarit ovat ihmisille vieläkin melkoinen arvoitus. Sota, joka alkoi erehdyksestä ihmisten ja minbaarien ensikohtaamisessa tapahtuneesta väärinkäsityksestä kaksitoista vuotta sitten, loppui vielä merkillisemmin kuin alkoi. Minbaarit olivat voittaneet yhtä pientä poikkeusta lukuunottamatta kaikki taistelunsa Maata vastaan. Lopulta lähes kaikki vastarinta oli tuhottu ja minbaarit tulivat aurinkokuntaamme tekemään lopun ihmiskunnasta. Kuitenkin juuri lopullisen voittonsa edellä minbaarit yhtäkkiä antautuivat, ja sota päättyi virallisesti Maan voittoon. Minbarin Federaatiota edustaa asemalla suurlähettiläs Delenn (Mira Furlan).
- Vanhin suurista lajeista ovat vorlonit. Vorloneista ei tiedetä juuri yhtään mitään; ei edes sitä, miltä he näyttävät. Jopa Babylon 5:lle vuoden sen avaamisen jälkeen saapuva suurlähettiläs Kosh Naranek pysyttelee koko ajan suojapukunsa sisällä. Virallisen selityksen mukaan pukua tarvitaan hengissä pysymiseen, mutta kaikki eivät tätä usko.
Mistä aloittaa?
Babylon 5 on suhteellisen pitkä sarja: 110 jaksoa viidellä tuotantokaudella, yksi pilottielokuva, neljä TV-elokuvaa ja 13-osainen spin-off Crusade. Ensimmäisenä kannattaa luonnollisesti katsastaa pilottielokuva The Gathering. Vaikka pilottielokuvan ja varsinaisen sarjan välillä tapahtui muutamia muutoksia, elokuva sisältää muutamia mielenkiintoisia juonikuvioita, jotka aukeavat vastavat myöhemmillä kausilla. Varsinainen sarja kannattaa katsoa normaalissa jaksojärjestyksessä, joka löytyy mm. Suomessa julkaistuissa DVD-paketeissa. TV-elokuvat on suositeltavaa katsoa vasta sarjan jälkeen, jotta mahdollisilta juonipaljastuksilta voi välttyä. Näistä ensimmäinen, In The Beginning, valottaa aikaa ennen sarjan tapahtumien alkamista. Seuraava elokuva, Thirdspace, sijoittuu kolmannelle kaudelle. Kolmas elokuva, The River of Souls, sijoittuu viidennelle kaudelle. Viimeinen elokuva, A Call to Arms, luo siltaa Babylon 5:n ja Crusaden välille, ja se onkin ehdottomasti nähtävä ennen kyseiseen spin-offiin siirtymistä.
Kuten lukemattomissa muissa sarjoissa, Babylon 5:n ensimmäinen tuotantokausi voi tuntua hitaalta sytytykseltä, mikä johtuu sekä luonnollisesta alkukankeudesta että JMS:n taipumuksesta olla hätäilemättä uusien asioiden esittelyssä. Sarjan universumi on kuitenkin valtava, joten sen omaksumiseen annetaan riittävästi aikaa. Lisäksi ensimmäisellä tuotantokaudella JMS käytti useita vierailijakäsikirjoittajia, mikä selittää muutaman jakson ailahtelevan tason. Mutta viimeistään kauden viimeisessä jaksossa kaikki panokset sitten isketään pöytään ja lujaa. Ja kuten kauden viimeiset vuorosanat kuuluvat: Nothing's the same anymore.
– Sami-Pekka Haavisto & Zinclair