Pelit

Fantasy General

1990-luvun edetessä teknojytä valtasi alaa kuin alaa, eikä videopelimusiikki ollut poikkeus – mikäpä sopisikaan paremmin loputtomaan toimintarytkeeseen ja putkijuoksuammuskeluun? Mutta entä jos kyseessä onkin pohdintaa ja taktista suunnittelua vaativa hidas strategiapeli fantasiaelementein? Onneksi tämän pelin tekijät eivät astuneet trendiansaan, ja niinpä monella pelaajalla oli varmasti ihmettelemistä kaiuttimien kajahtaessa soittamaan barokkilaista kuoromusiikkia.

Heroes of Might and Magic 2

Pelaajien hädin tuskin toivuttua Bachin kuoro-oratorioista haastoi HoMM2 tekno-orientoituneet korvat uusintaotteluun – tällä kertaa oopperamusiikilla. Ja sitä saakin sitten kuunnella reippaissa annoksissa, sillä tämä peli hotkii aikaa kuin koira aamupalaa.

Tomb Raider

Nathan McCreen minimalistinen mutta mieleen jäävä musiikki luo tunnelmaa juuri sopivassa määrässä. Haikeasta ja kauniista pääteemasta huokuu pelisarjan ensimmäisen osan viattomuus – hetkeä ennen kun pelin julkaissut Eidos äkkäsi neiti Croftin rahalliset ja muodolliset mahdollisuudet.

Klonoa: Door to Phantomile

Japanilaisilla tuntuu olevan hallussa taito yhdistää söpöä ja vakavaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Klonoa-sarjan aliarvostettu esikoinen on malliesimerkki tällaisesta taituruudesta, joka ulottuu musiikkeihin saakka.

Age of Empires

Microsoftin aluevaltaus tosiaikastrategiapeleihin lupasi olla Warcraftin ja Civilizationin ristisiitos. Ensiksi mainitun vaikutusta on vaikea kiistää, mutta Sid Meierin civistynyttä klassikkoa ei muistuta muu kuin historiallinen aihepiiri – mukaan lukien sopiva ja rikas äänimaailma. Tällaista musiikkia kelpaa kuunnella omien joukkojen taistellessa vihollisten sijaan reitinhakutekoälyn kanssa.

Fallout

Mark Morganin synkkämielinen ja ruosteenmakuinen musiikki on ajatonta, eikä ole mikään ihme, että kappaleita kierrätettiin vielä yli kymmenen vuotta myöhemmin Fallout: New Vegasissa.

Grand Theft Auto 1 & 2 & London 1969

GTA-pelisarjan alkuosien pelillisistä ansioista voidaan olla montaa mieltä, mutta niiden musiikillisista ansioista ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä: ne ovat täyttä tavaraa. Toisin kuin pelisarjan myöhempien osien lisenssimusiikit, näihin alkuosiin pelintekijät tekivät musiikin kokonaan itse, mikä pelien radiokanavien monimuotoisen annin huomioon ottaen on yksi videopelihistorian kunnianhimoisimmista saavutuksista. Uskottavuutta lisäävät fiktiiviset laulajat, bändit, orkesterit ja DJ:t. Löytyypä sellainenkin mielikuvitusyhtye kuin Ohjaamo.

Outlaws

Clint Bajakian sävelsi LucasArtsin lyhyeen mutta sitäkin ytimekkäämpään länkkäriräiskintään täydellisesti istuvat musiikit. Ennio Morriconen teemoja ammentava ääniraita sijaitsee länkkäripelimusiikkien kärkipaikalla.

Caesar III

Impressions-pelistudion historialliset rakentelupelit saavuttivat huippunsa antiikin Roomaan sijoittuvassa Caesar III:ssa ja muinaiseen Egyptiin sijoittuvassa Pharaohissa. Molempien pelien ääniraidat saavat nuo ajat heräämään eloon tietokoneen sisällä, mutta Caesar vetää pitemmän korren, sillä kaupungin kasvaessa taustamusiikki kehittyy enemmän ja enemmän mahtipontisemmaksi, kunnes loppupeliä säestää tämä uljuus.