Don’t Starve

Klei-pelistudion selviytymispeli, jossa tyypillisesti pikainen kuolema yleensä päättää pelin kokonaan. Pelin lumovoima perustuu Tim Burtonin tyyliä mukailevaan grafiikkaan ja eriskummallisiin otuksiin ja tavaroihin, joiden tarkoitus on harvoin selvä. Tämä arvaamattomuus yleensä johtaa niihin kuolemiin, sillä erilaisia vihollisia ja muita haitallisia ilmiöitä on pilvin pimein. Toisaalta, kun pelimekaniikan saa viimein haltuun, jäljelle jäävä sisältö jää vähäiseksi. Peliä myös vaivaa selkeiden tavoitteiden puute. Pelimekaniikka on varsin itseään toistava: ruoan ja muiden välttämättömien tavaroiden hankintaa, ansojen rakentamista ja erilaisilta luonnonilmiöiltä suojautumista. Pelissä olevat yöt ovat lähinnä odottelua, sillä pimeässä odottaa nopea kuolema eikä nuotio tarjoa paljoa valoa. Varsinkin talvikausina yöt kestävät turhauttavan kauan, ja vaikka peli tarjoaa mahdollisuuden ohittaa yöt nukkumalla, on unella erittäin suolainen hinta.

Fallout 4

Bethesdan uusin roolipeliyritys Black Isle Studiosin aloittamaan Fallout-sarjaan. Morrowindin jälkeen Bethesdan roolipelit ovat yksinkertaistuneet kerta toisensa jälkeen. Toisaalta Fallout 3 ja 4 ovat selkeästi Oblivionia ja Skyrimiä haastavampia pelejä, minkä selittänee tuliaseiden käyttö miekkojen ja jousipyssyjen sijaan. Fallout 4:n suurin uutuus on mahdollisuus rakentaa tukikohtia ja kyliä ennalta merkittyihin alueisiin. Ruosteisten hökötysten rakentaminen maailmanlopun jälkeisessä maailmassa ei ole kuitenkaan esteettisesti sieltä mielenkiintoisimmasta päästä. Suurilta osin peli muistuttaa paljon sarjan edellistä osaa, paitsi että pelaajahahmon kehitystä on yksinkertaistettu Skyrimin tavoin. Muutenkin peli vaikuttaa enemmän räiskintäpeliltä, sillä esimerkiksi vuoropohjaiseen järjestelmään perustuva VATS-tähtäysmekaniikka ei enää pysäytä peliä kokonaan eikä siten tarjoa aikaa pohtimiseen kunnon vuoropohjaisen pelin tavoin. Myös aiemmista peleistä tuttu listamainen dialogisysteemi on korvattu neljään vaihtoehtoon perustuvalla mekanismilla, mikä tekee dialogista paljon rajoittuneemman. Lisäksi dialogivaihtoehdot eivät enää kerro mitä pelaajahahmo aikoo tarkasti sanoa, mikä voi johtaa epämiellyttäviin yllätyksiin. Pelin vaikeustaso on kuitenkin huomattavasti tasapainoisempi verrattuna Skyrimiin, sillä esimerkiksi pelaajan mukana kulkevat kumppanit eivät enää ole yltiötehokkaita. Lopputulos: pari askelta eteenpäin, kolmiloikka taaksepäin.

Kingdom

Minimalistinen, tornipuolustus-peligenreen luokiteltava strategiapeli. Pelaaja ohjaa hevosella ratsastavaa kuningasta/kuningatarta, jonka päämääränä on rakentaa keskiaikainen kylä ja puolustautua pelialueen vasemmalta ja oikealta vyöryviä, pelaajahahmon kruunua himoavia hirviöitä vastaan. Pelin ainoana resurssina toimivat kolikot, joilla maksetaan kyläläisille erilaisten töiden tekemisestä. Tyyliltään peli on kaunis, kaksiulotteinen ja matalaresoluutioinen peli. Erityishuomiota saa etualalla oleva vesistö, joka on todella hienosti animoitu. Kokonaisuutena peli on toimiva, jonka pelimekaniikka on mielenkiintoinen, yksinkertainen mutta silti haastava. Yksinkertaisuus johtaa nopeasti kuitenkin toistoon, ja sisältöä on loppujen lopuksi vähän. Pikkupeli, jota kannattaa pelata pienissä annoksissa.

Starbound

Tiivis kuvaus Starboundista voisi olla “Terraria avaruudessa”. Grafiikka ja pelimekaniikka ovat lähes identtiset, mutta mittakaava on venytetty uusiin sfääreihin. Mittakaavan muutos ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole parantanut pelattavuutta, vaan pikemmin päinvastoin. Suuremmasta maailmasta huolimatta avoimuutta on kiristetty ennalta arvattavalla juonella välinäytteineen, joita ei voi ohittaa. Planeetat ovat ympäristöltään ja elämistöltään yksitoikkoisia, mikä toki pakottaa vaeltamaan planeetalta toiselle, muttei rohkaise tutkimaan niitä perin pohjin. Pelissä eteenpäin pääsemiseen vaaditaan tehtävien suorittamista, joista suurin osa on samaa planeettojen pitkäpiimäistä luotaamista, tavaroiden hakemista ja hahmojen saattamista paikasta A paikkaan B. Kehittymisen tunne jää vaatimattomaksi, koska hahmolla on jo alussa oma avaruusalus, tehokkaita työkaluja sekä turhan kätevä mech-robotti. Lisäksi heti alussa pelaaja pääsee tutustumaan valmiiksi rakennettuun ja asutettuun tukikohtaan, joka kaikessa hienoudessaan ei erityisemmin rohkaise pelaajaa luomaan omaa vaatimatonta tukikohtaansa jollekin asuttamattomalle planeetalle, mikä pelissä kuitenkin olisi päämääränä. Viimeisenä silauksena ohjeistus on epätasapainossa: ilmiselvistä asioista paapotaan toistuvasti, mutta tärkeistä asioista ei. Mysteeriksi jäi esimerkiksi käsite EPP. Terraria 2:ksi Starboundista ei siis valitettavasti ole.

Stardew Valley

Maatilan rakentamiseen ja hallintaan keskittyvä, roolipelielementein varustettu simulaatiopeli, joka on paljon velkaa Harvest Moon ja Animal Crossing -pelisarjoille. Grafiikka on kaunista ja pikkutarkkaa 16-bittistä tyyliä. Monien selviytymispelien mukaisesti peli kuitenkin sisältää paljon toistuvaa pelimekaniikkaa, joka pidemmän päälle käy puuduttavaksi. Kyläyhteisö voisi myös olla paljon vuorovaikutteisempi ja dynaamisempi, sillä nyt kaikki samat tapahtumat toistuvat vuodesta toiseen ja kylän asukkaiden elämä kiertää samaa ympyrää. Lisäksi ystävystyminen muiden hahmojen kanssa on toteutettu erittäin mekaanisesti ja arveluttavasti, nimittäin lahjomalla.

Surviving Mars

Mars-teemainen simulaatio- ja kaupunginrakentelupeli, jossa tavoitteena on rakentaa kestävä siirtokunta punaiselle naapuriplaneetallemme. Lisäosan myötä Marsia pääsee myös maankaltaistamaan. Peli jakautuu kahteen osaan: resurssinkeräyslaitosten ja tehtaiden sekä infrastruktuurin rakentamiseen erilaisten robottien avulla, sekä kupolikaupunkien rakentamiseen ja ylläpitämiseen yksilöllisine asukkaineen. Lyhyen pelailun jälkeen tyylikkään grafiikan ja kiiltäväpintaisen käyttöliittymän alta paljastuu kuitenkin varsin amatöörimäinen toteutus. Lisäksi peli on erittäin hidastempoinen, ja käyttöliittymässä on pihtailtu tärkeiden tietojen kanssa. Esimerkiksi resurssien kulutuksesta on vaikea saada selkeää kuvaa, jolloin vaikkapa ruoka voi loppua kaupungeista ilman pienintäkään varoituksen merkkiä.

They Are Billions

Tornipuolustuksen ja zombiaiheisen selviytymispelin mielenkiintoinen yhdistelmä, joka kuitenkin osoittautuu turhauttavan armottomaksi. Tavoitteena on rakentaa steampunk-henkinen kaupunki joko vapaalla kartalla tai kampanjamuotoisissa tehtävissä. Ongelmaksi osoittautuvat kartalla vaeltavat aivonhimoiset zombit, jotka ”käännyttävät” kaupunkilaiset puolelleen silmänräpäyksessä. Kaiken lisäksi tietyn väliajoin kartan yli vaeltaa alati kasvava zombilauma, joka jyrää kaupungin hetkessä alleen. Onneksi pelaajalla on käytettävissään erilaisia sotilaita jousiampujista sinkomiehiin ja liekinheitinsotureihin, joita voi hankkia lisää kaupunkiin rakennettavista parakeista. Tornipuolustuspelien vakiokalusto eli muurit ja puolustustornit ovat tietenkin mukana. Kampanjamuotoisissa tehtävissä kentän läpäisyyn vaaditaan erilaisia tavoitteita, mutta vapaalla kartalla pelattaessa voiton voi saavuttaa ainoastaan selviytymällä viimeisen zombilauman yli, joka pelin nimen mukaisesti koostuu hirvittävästä määrästä epäkuolleita. Pelin turhauttava armottomuus perustuu tallennusmahdollisuuden puutteeseen. Pienenkin kentän läpipeluu voi kestää tuntikausia, eikä mikään turhauta enempää kuin yksittäinen zombi, joka peli-illan päätteeksi onnistuu hiippailemaan puolustuksen läpi ja muutamassa sekunnissa muuttaa koko kaupunkiväestön kaltaisekseen.

Two Point Hospital

Theme Hospitalin (Bullfrog, 1997) jalanjäljissä kulkeva sairaalanrakennuspeli. Pelimekaniikka, graafinen tyyli ja huumori on kopioitu hyvin alkuperäisestä. Varsinkin grafiikoista tulee lämpimästi mieleen englantilaiset savi- ja nukkeanimaatiot, kuten Wallace & Gromit ja Postimies Pate. Valitettavasti mukaan on ahdettu myös Bullfrogin pelien huonot piirteet, kuten liian hitaasti nouseva vaikeustaso sekä itseään toistava pelimekaniikka, jotka yhdessä onnistuvat tekemään pelistä nopeasti tylsän.